Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja kuivuus lisääntyvät. Tämä kuormittaa entistä voimakkaammin rakennettua ympäristöä, jossa hulevesiä syntyy sateen tai lumen sulamisen seurauksena. Hulevesi virtaa rakennusten kattoja, maan pintaa ja muita pintoja pitkin. Hulevesi tyypillisesti johdetaan hulevesiverkkoon ja/tai imeytetään maahan, joista hulevesi päätyy lopulta vesistöön.
Vuonna 2018 tuli voimaan hulevesiä koskeva asetus, joka asettaa vaatimuksia hulevesien käsittelylle uusien rakennuslupien kohteissa.
Asemakaavassa ja suunnitteluohjeissa asetetaan vaatimukset hulevesien viivytysajalle ja virtausmäärille. Talotekniikka-alan oppaista esimerkiksi Talotekniikkainfo tuottaa tietoa alan toimijoiden ja viranomaisten käyttöön.
On noussut esille huoli, että kykeneekö Espoon kaupunki vastaamaan hulevesien viivyttämistä koskeviin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin.
Hulevesijärjestelmiä on suunniteltu ja asennettu siten, että ne joko tukkeutuvat tai eivät viivytä hulevesiä riittävästi. Hulevesien virtausaukot järjestelmissä suunnitellaan usein liian suuriksi, jotta ne eivät menisi tukkoon, ja vastaavasti pienet aukot oikein suunniteltuina tukkivat järjestelmän, jolloin järjestelmä purkaa ylivuodon kautta hulevedet verkkoon. Talotekniikkainfon määritelmän mukaan alle 20 mm virtausaukolla olevien hulevesijärjestelmien tulisi olla rakenteeltaan hyvin itsepuhdistuvia.
Mikäli hulevedet menevät verkkoon viivyttämättä, kun hulevesijärjestelmä on tukossa, järjestelmän tuottama hyöty menetetään. Tämän jälkeen viivytyssäiliöt ovat tukkeutumisen takia jo valmiiksi täysiä seuraavan sateen sattuessa, jolloin rankkasateella hulevesijärjestelmät voivat ylikuormittua. Esimerkiksi kesän 2023 aikana Suomessa oli useita tällaisia rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:
1) Miten Espoon Rakennusvalvonta toteuttaa ja valvoo vuonna 2018 voimaan tullutta hulevesiasetusta?
2) Mihin perustuen Rakennusvalvonta tulkitsee hulevesiasetusta?
3) Miten hulevesien hyvin toimiva viivytys ja virtaus tulisi huomioida vanhoissa asemakaavoissa, joissa viivytysaikoja ei ole määrätty?
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon kaupunki ottaa käyttöön anonyymin työnhaun kaupungin rekrytoinneissa. Anonyymissä työnhaussa poistetaan sähköisistä työhakemuksista esimerkiksi hakijoiden nimi, ikä ja sukupuoli, jolloin varmistetaan, että rekrytoija pohjaa päätöksensä kutsua hakijoita haastatteluun vain työsuhteen kannalta olennaisiin tietoihin.
Näin vältetään esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan liittyviä ennakkoasenteita ja pidetään huoli, että jokaisella on mahdollisuus saada töitä ansioluettelonsa ja osaamisensa perusteella. Anonyymi työnhaku ei syrji eikä suosi ketään.
Anonyymiä työnhakua on kokeiltu Espoossa jo aiemminkin, ja tulokset ovat olleet pääosin positiivisia. Järjestelmän haasteena koettiin tuolloin tietojen jälkikäteen poistaminen hakemuksista. Jos anonyymi työnhaku otettaisiin pysyvästi käyttöön, voitaisiin työnhakujärjestelmiin sisällyttää automaattisesti tiettyjen tietojen poistaminen.
Helsingin kaupunginhallitus on esittämässä anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoa Helsingin pysyväksi toimintamalliksi. Espoon kaupungin tulee samoin asettaa työnhakijat samalle viivalle ja varmistaa, että pätevät hakijat pääsevät työnhakuprosessissa aina eteenpäin.
Viimeisen 10 vuoden aikana Espoon rekrytointipalvelujen tietouteen ei ole tullut yhtään menestynyttä syrjintäolettamaan mm. (ikä, etninen tausta, sukupuoli) perustuvaa valitusta. Lait ja asetukset ohjaavat vahvasti rekrytointien ohjeistusta ja toteutusta.
Espoossa on panostettu vahvasti myös johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen viimeisien vuosien aikana, joka edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista myös rekrytoinneissa. Koska teknistä tukea ei ole ollut saatavilla kokeiluluontoisissa anonyymeissä rekrytoinneissa, on näissä rekrytoinnissa aiemmin lisääntynyt hallinnollisen työn määrä. Nyt Espoon kaupunki, kuten Helsinki ja Vantaa, on uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönoton äärellä syksyllä 2019. Rekrytointijärjestelmän vaatimusmäärittelyissä on otettu huomioon anonyymin rekrytoinnin mahdollistaminen.
Rekrytointijärjestelmäprojektin kilpailutus on vielä kesken ja valinta tehdään vuoden 2019 alussa. Espoon kaupunki muuttaa järjestelmäprojektin kehityksen edetessä prosessiaan siten, että osa rekrytoinneista voidaan toteuttaa anonyyminä työn hakuna haastatteluvaiheeseen saakka valtuustoaloitteen mukaisesti. Espoon kaupunki asettaa työnhakijat samalle viivalle ja varmistaa, että päteviä hakijoita kohdellaan rekrytoinnissa mahdollisimman tasapuolisesti.
Allekirjoittanut ja 24 muuta kaupunginvaltuutettua esittävät Espoon kaupunginhallitukselle:
Valtuusto- ja kuntalaisaloitteen johdosta kaupunginhallitus ehdottaa, että Espoon Laurinlahdessa sijaitsevalle puistolle annetaan nimeksi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Kun senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, yksi allekirjoittajista oli pankkiiri, kansanedustaja, senaattori Alexander Frey. Hän lohkoi aikoinaan omistamansa Laurinlahden alueet 99 erilliseksi tontiksi.
Allekirjoittanut ja yksitoista muuta kaupunginvaltuutettua esittävät Espoon kaupunginhallitukselle:
Espoon kaupunki on Sivistystoimen kautta jakanut vuonna 2014 nuorisojärjestöille toiminta-avustusta 414 000 euroa. Tästä 20 200 euroa on jaettu poliittisille nuorisojärjestöille eli yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteeltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen.
Poliittiset nuorisojärjestöt saavat rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, puolueeltaan ja kunnilta. Järjestöillä on myös omaa varainhankintaa. Vuonna 2014 valtio jakoi poliittisille nuorisojärjestöille 2,57 miljoonaa euroa. Jos eri aatesuuntien opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöt otetaan lukuun, summa nousee 4,42 miljoonaan euroon. Kuntien jakaman tuen kokonaismäärästä ei ole tietoa.
Valtion antaman runsaan taloudellisen tuen kautta voidaan tukea myös poliittisten nuorisojärjestöjen paikallis- ja piirityötä. Kunnan tehtävä on tukea yleisten nuorisojärjestöjen tekemää tärkeää paikallistyötä.
Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme seuraavaa:
– Nuorisojärjestöjen avustusta jakavan Sivistystoimen avustusohjesääntöä muutetaan siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteeltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt),
– Sivistystoimen nuorisojärjestöjä koskevat avustusohjesäännöt uudistetaan vuoden 2015 aikana siten, että vuonna 2016 avustuksia ei enää kyseisen kaltaisille yhdistyksille myönnetä,
– Sopimuspohjaisesti avustettavien kyseisten kaltaisten yhdistysten tuki päättyy voimassa olevan sopimuksen umpeuduttua,
– Espoon kaupunki kuitenkin edelleen antaa kyseisten kaltaisten yhdistysten käyttöön vastikkeettomia tiloja esimerkiksi kurssi- tai kokouskäyttöön,
– Espoon nuorisopalvelut jatkaa asianmukaista yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien osalta kyseisten kaltaisten yhdistysten kanssa,
– Sivistystoimi käyttää poliittisten nuorisojärjestöjen tuista säästyvän summan täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan avustamiseen
Kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä, että Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden rekrytoinnissa on hakijaa syrjitty hänen etnisen taustansa perusteella. Hakija ei maahanmuuttajapalveluiden mukaan voinut saada hakemaansa työtehtävää riippumatta hakijan pätevyydestä, koska ei ole maahanmuuttaja. Työhakemuksesta tämä ehdoton kriteeri tietystä taustasta oli jätetty maahanmuuttajapalveluiden mukaan tietoisesti pois, koska Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen mukaan ilmoituksessa ei saa mainita kriteerinä hakijoiden ulkomaalaistaustaa.
Kaupunginhallituksen valtuutettu Bymanille ja 13 muulle valtuutetulle 9.4. antamassa vastauksessa todetaan, että ”työpaikkailmoituksessa kerrotaan tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja mitä muita vaatimuksia hakijoilta vaaditaan […] hakemusten perusteella parhaimmat ehdokkaat kutsutaan haastatteluun […] jokaiseen tehtävään valitaan paras, pätevin ja tehtävään soveltuvin hakija”.
Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme seuraavaa:
– Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoon kaupungin rekrytointiprosessissa syrjitään hakijoita näiden etnisen taustan perusteella,
– Tietääkö kaupunginhallitus, että miten kauan, laajasti ja keiden valtuutuksella kyseistä rekrytointimenettelyä on harjoitettu,
– Kokeeko kaupunginhallitus, että on eettisesti oikein jättää kysymättä hakijan taustaa, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena,
– Onko menettely kaupunginhallituksen käsityksen mukaan lain tai sen hengen mukaista, sekä
– Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä asialle
