29.1.2024
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja kuivuus lisääntyvät. Tämä kuormittaa entistä voimakkaammin rakennettua ympäristöä, jossa hulevesiä syntyy sateen tai lumen sulamisen seurauksena. Hulevesi virtaa rakennusten kattoja, maan pintaa ja muita pintoja pitkin. Hulevesi tyypillisesti johdetaan hulevesiverkkoon ja/tai imeytetään maahan, joista hulevesi päätyy lopulta vesistöön.
Vuonna 2018 tuli voimaan hulevesiä koskeva asetus, joka asettaa vaatimuksia hulevesien käsittelylle uusien rakennuslupien kohteissa.
Asemakaavassa ja suunnitteluohjeissa asetetaan vaatimukset hulevesien viivytysajalle ja virtausmäärille. Talotekniikka-alan oppaista esimerkiksi Talotekniikkainfo tuottaa tietoa alan toimijoiden ja viranomaisten käyttöön.
On noussut esille huoli, että kykeneekö Espoon kaupunki vastaamaan hulevesien viivyttämistä koskeviin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin.
Hulevesijärjestelmiä on suunniteltu ja asennettu siten, että ne joko tukkeutuvat tai eivät viivytä hulevesiä riittävästi. Hulevesien virtausaukot järjestelmissä suunnitellaan usein liian suuriksi, jotta ne eivät menisi tukkoon, ja vastaavasti pienet aukot oikein suunniteltuina tukkivat järjestelmän, jolloin järjestelmä purkaa ylivuodon kautta hulevedet verkkoon. Talotekniikkainfon määritelmän mukaan alle 20 mm virtausaukolla olevien hulevesijärjestelmien tulisi olla rakenteeltaan hyvin itsepuhdistuvia.
Mikäli hulevedet menevät verkkoon viivyttämättä, kun hulevesijärjestelmä on tukossa, järjestelmän tuottama hyöty menetetään. Tämän jälkeen viivytyssäiliöt ovat tukkeutumisen takia jo valmiiksi täysiä seuraavan sateen sattuessa, jolloin rankkasateella hulevesijärjestelmät voivat ylikuormittua. Esimerkiksi kesän 2023 aikana Suomessa oli useita tällaisia rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:
1) Miten Espoon Rakennusvalvonta toteuttaa ja valvoo vuonna 2018 voimaan tullutta hulevesiasetusta?
2) Mihin perustuen Rakennusvalvonta tulkitsee hulevesiasetusta?
3) Miten hulevesien hyvin toimiva viivytys ja virtaus tulisi huomioida vanhoissa asemakaavoissa, joissa viivytysaikoja ei ole määrätty?
Vastauksessaan kysymykseeni kaupunginhallitus edellyttää, että rakennusvalvonnassa yhdenmukaistetaan tulkintaa ja ohjeistusta siten, että eri puolilla Espoota hulevesien viivytysjärjestelmiä koskevat vaatimukset ovat yhdenmukaiset ja johtavat viivytysjärjestelmien tarkoituksenmukaiseen toimintaan hulevesien asianmukaiseksi käsittelemiseksi. Vastausta kysymykseeni valmisteltiin Espoon rakennusvalvonnassa yhteistyössä lupayksikön ja teknisen yksikön kesken:
1) Erillistä hulevesiasetusta ei ole säädetty, mutta kysymys liittyy Ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) ja sen 35 § hulevesijärjestelmän suunnittelu.
2) Tästä asetuksesta ei ole Espoon rakennusvalvonnassa tehty mitään erillistä päätöstä tai tulkintaa, joten siihen kohdistetaan normaali suhteutettu viranomaisvalvonta, joka on säädetty MRL 124 § ja MRL 149 § (Lisätietoja Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015).
3) Suuressa osassa asemakaavoja on määräys hulevesien viivyttämisestä, joskus myös laadullisesta hallinnasta.
Jos asemakaavassa ei ole määräystä, edellytetään joka tapauksessa suunnitelma siitä, miten hulevesiä ohjataan tonteilla ja miten niitä viivytetään ja/tai imeytetään tontilla. Suunnitelmista tulee selvitä hulevesien viivytyspaikka ja -tapa sekä viivytettävien vesien viivytystilavuus.
Jos alueella on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäri, on kiinteistöllä vesihuoltolain mukainen velvoite siihen liittyä.
Mikäli alueella ei ole hulevesiverkkoa, tulee suunnitelmista selvitä, mihin hulevedet ohjataan tontilla viivyttämisen jälkeen. Ratkaisulle tontin ulkopuolella tulee hakea kaupunkitekniikan keskuksen lupa yleisen alueen käyttöön.
Mikäli alueella on hulevesiverkko, eikä siihen haluta liittyä, tulee edellä mainitun luvan lisäksi hakea ympäristönsuojelun vapautuspäätös hulevesiverkkoon liittymisestä. Jotta vapautus voidaan myöntää, on kaikkien laissa määriteltyjen ehtojen toteuduttava.
Edellä mainitun luvan ja vapautuspäätöksen tulee olla päätettynä rakennuslupaa myönnettäessä. Vaihtoehtoisesti hakemusten tulee olla vireillä sekä tieto siitä, että nämä tullaan myöntämään.
Vaikka asemakaavassa ei ole erillistä määräystä hulevesien hallinnasta, edellytetään silti, että toimitaan määräysten edellyttämällä tavalla.
Hulevesien hallinnasta on määrätty seuraavasti:
Vesihuoltolaki (119/2001)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 13a luku, Hulevesiä koskevat erityiset säännökset
165§ Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017), 16§ Hulevesien poisjohtaminen
Hulevesityöryhmä, joka koostuu eri toimialojen edustajista, on laatinut esityksen päättäjille hulevesien hallinnan merkityksestä ja haasteista Espoossa. Ongelmat ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen tuomien haittojen ja tiivistyvän kaupungin vuoksi. Mitä voimakkaammin alueelle on rakennettu vettä läpäisemättömiä pintoja, sitä enemmän ja nopeammin hulevesiä muodostuu ja ongelmia syntyy. Huleveden hallinnan haasteet työllistävät kaupungissa monia tulosyksiköitä ja palvelualueita: kaupunkisuunnittelukeskusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuojelua ja Kaupunkitekniikan keskuksessa mm. katu- ja viherkunnossapitoa, suunnittelua, alueidenkäytönhallintaa.
Laaditun esityksen tarkoituksena on käydä pienemmän työryhmän voimin esittelemässä koottua esitystä eri lautakunnissa ja myös sisäisesti eri toimialoilla hulevesitietämyksen ja ongelmien tiedostamisen lisäämiseksi.
11.12.2023
Valtuusto toivoo, että kaupunkiympäristön toimiala varmistaa yhteistyössä kasvun ja oppimisen toimialan kanssa Espoon koulujen pihojen rakenteellisen turvallisuuden koskien luvatonta mopolla ja skoottereilla ajamista koulujen pihoilla.
Perustelut: Kuusivuotias espoolainen poika joutui sairaalahoitoon 8.11.2023, kun koulun pihalle ajanut skootteri törmäsi häneen esikoulun pihalla Juvanpuiston koululla Niipperissä Pohjois-Espoossa. Onnettomuuden aikaan koululla oli vielä alle kouluikäisiä lapsia hoidossa. Espoon kaupunkiympäristön toimiala tarttui ripeästi toimeen ja teki koulun piha-alueelle tiettyjä liikenneturvallisuutta parantavia rakenteellisia muutoksia kuten aitoja heti seuraavana päivänä. Mopoilla ja skoottereilla ajaminen pimeään aikaan on aiheuttanut vaaratilanteiden lisäksi asukkaille meluhaittaa koulujen läheisyydessä. Espoolaiset ovat esittäneet huolta vaarallisesta ajokulttuurista, sillä koulujen pihalla mopolla tai skootterilla ajaminen on kiellettyä.
Kaupunginhallitus vastasi aloitteeseeni hyvin myönteisesti. Kaupunginhallituksen mukaan Espoossa on kokeiltu anonyymia rekrytointia vuosina 2013, 2014 ja 2018. Espoossa rekrytointipalvelut on keskitetty palvelu Helsingin hajautetun ja Vantaan osittain keskitetyn mallin sijaan. Espoon kaupunki on panostanut merkittävästi rekrytointien laatuun 14 asiantuntijan työpanoksella ja keskitetyllä ohjeistuksella, koulutuksella ja konsultoinnilla.
Kaupunginhallitus vastasi aloitteeseeni, että poliittisten nuorisojärjestöjen tukemista kaupungin varoista jatketaan. Valtuutettu Teemu Lahtinen kannatti tekemääni esitystä palauttaa aloitteeni uudelleenkäsittelyyn. Hävisimme äänin 65-8.
Allekirjoittanut ja yksitoista muuta valtuutettua kysyvät Espoon kaupunginhallitukselta:
Vastauksessaan valtuustolle ja minulle sekä muille kysymyksen allekirjoittaneille kaupunginhallitus myönsi, että Espoon kaupunki on toiminut rekrytoinnissa epäasiallisesti.