Mielipidekirjoitukset

Sivuilta löytyy arkist mielipidekirjoituksia, jotka on julkaistu painetuissa lehdissä tai verkkojulkaisuissa. Muut kirjoitukset löytyvät blogistani.

Nato-jäsenyys olisi Suomelle luonnollinen askel länteen

Länsiväylä 3.4.2022

Pia Polviander kysyy, ”tuoko Nato meille vakautta ja turvallisuutta” (LV 30.3.2022)? Ukraina ei ole EU:n eikä Naton jäsen ja on joutunut Venäjän julman ja oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi. Ukrainan kohtalo todistaa, että nälkäinen karhu ei lepyttelemällä rauhoitu. Tällä hetkellä Suomi on puolustusliittoon kuulumaton valtio, mutta emme ole sotilaallisesti liittoutumattomia, sillä EU-jäsenyyden myötä on selvää, mikä on liittolaissuhteemme. Suomi on taloudellisesti ja sotilaallisesti sitoutunut osa länsimaista arvoyhteisöä.

Nato-sopimuksen viides artikla velvoittaa kaikkia jäsenmaita tulkitsemaan hyökkäyksen toiseen jäsenmaahan hyökkäykseksi niitä vastaan sekä ryhtymään tarvittaviin sotilaallisiin vastatoimiin. Mikäli Suomi olisi Naton jäsen, viides artikla velvoittaisi liiton muita jäseniä tulemaan apuun, jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Naton turvatakuut varmistaisivat puolustuksemme uskottavuuden, sillä puolustusliiton turvatakuut nostaisivat merkittävästi kynnystä uhata Suomea sotilaallisesti.

Polviander antaa ymmärtää, että Nato-jäsenyys aiheuttaisi Suomelle miljardien eurojen kustannukset. Tosiasiassa Suomen maksu Naton yhteisiin budjetteihin olisi arviolta noin 30–35 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi kustannuksia tulisi suomalaisen lisähenkilöstön lähettämisestä Naton siviili- ja sotilasrakenteisiin, jolloin kokonaiskustannus olisi arviolta 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Nato-jäsenyys olisi Suomelle luonnollinen askel historiallisella tiellä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoitteemme on ollut tehdä Suomesta kiistaton osa länsimaita taloudessa, turvallisuudessa ja kulttuurissa. Nato-jäsenyys olisi Suomen kansallisen edun mukaista.

Simon Elo (kok.)

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Espoo

Aluevaaleissa päätetään pelastustoimen tulevaisuudesta

Länsiväylä 18.1.2022

Tuleville hyvinvointialueille siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi vähemmälle huomiolle jääneet pelastustoimi ja ensihoito. Vaaratilanteessa ihmiselle on tärkeintä, että kuinka nopeasti palokunta tai ambulanssi on saatavilla. Ihmisten avunsaanti onnettomuustilanteissa on pidettävä hyvinvointialueellakin vähintään nykyisellä tasolla.

Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että pelastustoimen resurssit pysyvät Länsi-Uudellamaalla jatkossakin riittävinä. Rahoitus paloasemien nykyisen verkoston säilyttämiseksi on turvattava, vaikka se merkitsisi säästämistä sote-palveluista. Toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen on myös varattava rahoitusta, jotta osaaminen on ajan tasalla. Suomessa on 784 paloasemaa, joista 688 asemalla toimii vapaaehtoisista koostuva sopimuspalokunta. Suomi ei selviä ilman sopimuspalokuntia, joiden tekemälle merkittävälle työlle on annettava niiden ansaitsema arvostus.

Kokoomukselle on tärkeää, että pelastustoimi ei jää irralliseksi saarekkeeksi hyvinvointialueen organisaatioon. Pelastus- ja ensihoitopalveluiden yhteistoiminnasta on otettava kaikki hyöty irti. Voimavaroja on pystyttävä suuntaamaan tehokkaasti myös häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Simon Elo (kok.)

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

aluevaaliehdokas

Espoo

Kulkukeskuksen kyytien välittäjä kilpailutettava uudelleen

Länsiväylä 26.10.2021

Espoon kaupunginvaltuutettuna olen tämän vuoden aikana saanut runsaasti kuntalaispalautetta Espoon ylläpitämästä Länsi-Uudenmaan kulkukeskuksesta, jonka kautta välitetään Espoossa kaikki vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset taksikyydit, joita kaupunki maksaa.

Palautteessa on kritisoitu erityisesti keskukseen soittamista ja tilatun taksin odotusaikaa. Jonotusaika on soitettaessa voinut olla minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Taksin on voinut saada nopeasti viidessä minuutissa tai taksin saapumisessa on voinut pahimmillaan mennä jopa tunti. Asiakkaan on ollut vaikea ennakoida, milloin voi odottaa saavansa palvelua. Esimerkiksi iäkäs asiakas on kaupassa käytyään yrittänyt soittaa kulkukeskukseen puoli tuntia ja kyytitilauksen onnistuttua taksin tulossakin on voinut kestää kohtuuttoman pitkään.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) tekemässä pistokokeessa paljastui, että kulkukeskuksen palvelu ei esimerkiksi täytä lain edellyttämää saavutettavuusvaatimusta. Espoon logistiikkajohtaja Kari Sirviö on luvannut, että avin esille nostamat puutteet korjataan loppuvuoden aikana.

Espoon tarkastuslautakunta suosittaa, että ”kulkukeskuksen ongelmat on ratkaistava viipymättä ja uudessa kilpailutuksessa tulee huomioida esiin tulleet epäkohdat”. Olen samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa. Kulkukeskuksen kyytien välittäjän uusi kilpailuttaminen on tarpeen. Sirviö on kuvaillut kulkukeskuksen toiminnan olevan ”kohtalainen plus tai hyvä miinus”, mutta vain erinomaiset vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset taksikyydit kelpaavat espoolaisille. Vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvoston asiantuntemusta on hyödynnettävä kyytipalveluja kehitettäessä.

Simon Elo

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok.)

Espoosta houkutteleva kaupunki kansainvälisille asukkaille

Länsiväylä 26.5.2021

Suomi pärjäsi heikosti kansainvälisen InterNations-verkoston vuosittaisessa kyselyssä.  Suomi oli 59 maan vertailussa sijalla 39. Suomi sijoittui vastauksissa ensimmäiseksi henkilökohtaisessa turvallisuudessa, mutta häntäpäähän esimerkiksi ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuuksissa ja asumiskustannuksissa. Ulkomaalaisten on kyselyn mukaan vaikea saada Suomessa ystäviä ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Suomi on tutkitusti maailman onnellisimpia maita, mutta parannettavaa on.

Espoossa kansainvälisyys on arkea kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Jokainen kansainvälinen työntekijä ja yrittäjä on tervetullut antamaan panoksensa yhteiseksi hyväksi. Espoossa toimii lukuisia yrityksiä, jotka tarvitsevat myös ulkomaista osaamista. Kunta voi tehdä paljon kansainvälisten asukkaiden houkuttelemiseksi. Espoossa on esimerkiksi tehty englannista virallinen palvelukieli, Hello Espoo -verkkosivusto, järjestetty Espoo Townhall Meeting -tapahtumia ja laadittu Kansainvälinen Espoo 2030 -toimintaohjelma. Työperustaisen maahanmuuton vahvistaminen on yksi ensi valtuustokauden merkittävimpiä kysymyksiä, josta jokaisen valtuustoryhmän on esitettävä näkemyksensä.

Jokainen kuntalainen voi tehdä oman osansa. ”Kaikki kiteytyy yhteen sanaan, ja se on: asenne. Ollaan ehkä liiankin omahyväisiä, että ollaan maailman onnellisimpia ja parhaimpia kaikilla tavoilla, että ei kukaan voi tuoda tänne enää mitään,” yrittäjä Peter Vesterbacka linjaa viisaasti Taloussanomille.

Simon Elo

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen 

Kuntavaaliehdokas (kok.)

Espoon kunnallisveroprosenttia ei ole syytä korottaa

Länsiväylä 28.1.2021

Tänä vuonna kunnallisveroprosentti nousi 39 kunnassa ja laski vain neljässä. Suuremmista kaupungeista kunnallisveroa korottivat Oulu ja Pori, kun Espoossa valtuusto päätti pitää kuntaveron tänä vuonna nykytasolla. Espoossa kunnallisveroprosentti on 18 ja Kauniaisissa 17.

Espoossa vasemmisto ja vihreät ovat vuosien ajan puhuneet kunnallisveron korottamisen puolesta. Katson, että korkeampi kunnallisveroprosentti karkottaisi keski- ja hyvätuloisia Espoosta naapurikuntiin. Koronakriisi on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia, joten matalammalla verotuksella voidaan tukea espoolaisten ostovoimaa ja siten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Nykyisin Espoossa asuva keskituloinen pariskunta maksaa keskimäärin 680 euroa vuodessa enemmän kunnallisveroa kuin keskituloinen pariskunta Kauniaisissa.

Viime vuosina Espoon menot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot, ja tähän vaaralliseen kehitykseen on päätetty määrätietoisesti puuttua. Espoon valtuuston hyväksymä ja seuraavien neljän vuoden aikana toteutettava kaupungin talouden sopeutusohjelma varmistaa, että espoolaiset saavat jatkossakin laadukkaat palvelut Suomen toiseksi alhaisimmalla kunnallisveroprosentilla. Pääkaupunkiseutu on maan talouden veturi, kun vain pyörät pidetään pyörimässä. Espoon kunnallisveroa ei ole syytä korottaa seuraavalla valtuustokaudella.

Simon Elo

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok.)

Niipperi

Espoo on houkutteleva kaupunki pientaloasukkaille

Länsiväylä 27.5.2020

Espoon kaupunginhallituksessa edustettuina olevista puolueista kokoomus, sosialidemokraatit, keskusta, Rkp ja kristillisdemokraatit pääsivät neuvottelutulokseen Espoon pohjois- ja keskiosien uudesta yleiskaavasta. Sovun ansiosta kaupunginhallitus on hyväksynyt yleiskaavaesityksen nähtäville asettamisen. Vihreät jättivät päätöksestä eriävän mielipiteensä.  Yleiskaavan hyväksymisestä päättää lopulta valtuusto.

Kaupunginhallituksessa tekemämme päätös on merkittävä, sillä pohjois- ja keskiosat kattavat yli kolmanneksen Espoon pinta-alasta. Alueen voimassa oleva yleiskaava on vuodelta 1997 ja uutta yleiskaavaa on valmisteltu vuodesta 2013 lähtien. Olen tyytyväinen, että esimerkiksi Suna, Tuomarila, Saarnilaakso, Kaupunginkallio, Kuurinniitty ja Niipperi säilyvät kehittyvinä pientaloalueina. Kaupunginhallitus päätti kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä poiketen hieman keventää rakentamista Kalajärven keskustassa ja sen lähellä olevilla kerrostaloalueilla. Kaupungin ja valtion toimenpiteitä kevyenliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Kalajärvellä kiirehditään.

Viiskorven asuinalueen rakentuminen ja asemakaavoitusohjelmassa olleiden pientaloalueiden nopea kaavoitus saavat Pohjois-Espoon palvelut ja liikenteen viimein kehittymään. Tunnin juna Turusta Helsinkiin on Espoolle tärkeä hanke. Länsiradan varrelle saadaan asemakaavoitettua Histan ja Myntinmäen asuinalueet.

Kolmenkymmenen vuoden aikana yleiskaava mahdollistaa pohjois- ja keski-Espoon asukasmäärän kasvun ainakin yli 55 000 ihmisellä ja 11 000 työpaikan sijoittumisen alueelle. Vuonna 2018 Espoossa kaikista valmistuneista asunnoista 25 prosenttia oli pientaloja ja lähikunnista esimerkiksi Vantaalla noin 10 prosenttia. Espoo on tulevinakin vuosina houkutteleva kaupunki pientaloasukkaille.

Simon Elo

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok.)

Niipperi

Bussilinja 436 tulee säilyttää

Länsiväylä 12.1.2020

Linja 436 aiotaan lakkauttaa osana Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastouudistusta. Tämän toteutuessa Niipperi menettää ainoan suoran linjan Helsinkiin. Se tulee aiheuttamaan matkojen hidastumisen sekä vaikeutumisen ja tulee lisäämään yksityisautoilua.

Linjan 436 lakkautusta on vastustettu HSL:n blogin kommenteissa, yli 1 100 nimeä keränneessä adressissa sekä lukuisissa palautteissa ja mielipidekirjoituksissa. Myös Espoon konsernijaosto on vastustanut linjan 436 lakkautusta varsin selkeästi. Se vaatii lausunnossaan suoran yhteyden säilyttämistä Niipperi-Kalajärvi-alueelta palvelutasoa heikentämättä.

Vastustuksesta huolimatta HSL ei ole luopunut suunnitelmistaan, vaan loppuun asti ollut linjan 436 lakkautuksen kannalla.

HSL perustelee linjastouudistusta pääasiassa vuorovälien tihenemisellä. Vuorovälit kehäradan suuntaan kuitenkin tihenevät suunnitelmissa nykyisestä vain hieman ja esitetyt liityntälinjat ovat hitaita ja kierteleviä. Suunnitelmien toteutuessa matkat Niipperistä Helsinkiin hidastuisivat ja vuorovälitkin olisivat vain minuutteja nykyistä tiheämpiä.

On kohtuutonta laittaa matkustajat joiden matka-ajat ovat muutenkin pitkiä, odottelemaan ulos tien varteen jatkoyhteyttä säässä kuin säässä.

Matka-aikojen muutoksista ei HSL juurikaan ole puhunut. Lakkautusta perustellaan kuitenkin matkojen nopeutumisella ja selkeämmällä palvelukokonaisuudella. Suoran yhteyden muuttuminen vaihdolliseksi ei tee matkoista ainakaan selkeämpiä ja on vaikea uskoa, että se tekisi niistä myöskään nopeampia.

On kovin lyhytnäköistä heikentää joukkoliikenteen tasoa niin, että se lisää yksityisautoilua ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä.

HSL:n täytyy suunnitelmissaan kuunnella jäsenkuntia ja joukkoliikenteen käyttäjiä. Jos sekä Espoon konsernijaosto että alueen joukkoliikenteen käyttäjät vastustavat selkeästi linjan 436 lakkauttamista, lienee selvää ettei kyseinen muutos ole hyvä. Koko Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma täytyisi vielä katsoa uudelleen läpi.

Liisa Kivekäs (sd.)

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Niipperi

Simon Elo

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Niipperi

Jani Helenius (vihr.)

varavaltuutettu, Nämnden Svenska rum jäsen

Perusmäki

Camilla Lindy (vihr.)

teknisen lautakunnan jäsen, Espoon Vihreät ry:n hallituksen jäsen

Niipperi

Aki Luukkanen

lukiolainen

Juvankartano