Simon Elo

Liity tukiryhmääni:

Valtuustoaloitteet- ja kysymykset

Valtuustoaloite anonyymin työnhaun käyttöönotosta Espoon kaupungin rekrytoinnissa

10.12.2018

Allekirjoittanut ja 46 muuta kaupunginvaltuutettua esittävät Espoon kaupunginhallitukselle:

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon kaupunki ottaa käyttöön anonyymin työnhaun kaupungin rekrytoinneissa. Anonyymissä työnhaussa poistetaan sähköisistä työhakemuksista esimerkiksi hakijoiden nimi, ikä ja sukupuoli, jolloin varmistetaan, että rekrytoija pohjaa päätöksensä kutsua hakijoita haastatteluun vain työsuhteen kannalta olennaisiin tietoihin.

Näin vältetään esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan liittyviä ennakkoasenteita ja pidetään huoli, että jokaisella on mahdollisuus saada töitä ansioluettelonsa ja osaamisensa perusteella. Anonyymi työnhaku ei syrji eikä suosi ketään.

Anonyymiä työnhakua on kokeiltu Espoossa jo aiemminkin, ja tulokset ovat olleet pääosin positiivisia. Järjestelmän haasteena koettiin tuolloin tietojen jälkikäteen poistaminen hakemuksista. Jos anonyymi työnhaku otettaisiin pysyvästi käyttöön, voitaisiin työnhakujärjestelmiin sisällyttää automaattisesti tiettyjen tietojen poistaminen.

Helsingin kaupunginhallitus on esittämässä anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoa Helsingin pysyväksi toimintamalliksi. Espoon kaupungin tulee samoin asettaa työnhakijat samalle viivalle ja varmistaa, että pätevät hakijat pääsevät työnhakuprosessissa aina eteenpäin.

 

Kaupunginhallitus vastasi aloitteeseeni hyvin myönteisesti. Kaupunginhallituksen mukaan Espoossa on kokeiltu anonyymia rekrytointia vuosina 2013, 2014 ja 2018. Espoossa rekrytointipalvelut on keskitetty palvelu Helsingin hajautetun ja Vantaan osittain keskitetyn mallin sijaan. Espoon kaupunki on panostanut merkittävästi rekrytointien laatuun 14 asiantuntijan työpanoksella ja keskitetyllä ohjeistuksella, koulutuksella ja konsultoinnilla.

Viimeisen 10 vuoden aikana Espoon rekrytointipalvelujen tietouteen ei ole tullut yhtään menestynyttä syrjintäolettamaan mm. (ikä, etninen tausta, sukupuoli) perustuvaa valitusta. Lait ja asetukset ohjaavat vahvasti rekrytointien ohjeistusta ja toteutusta.

Espoossa on panostettu vahvasti myös johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen viimeisien vuosien aikana, joka edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista myös rekrytoinneissa. Koska teknistä tukea ei ole ollut saatavilla kokeiluluontoisissa anonyymeissä rekrytoinneissa, on näissä rekrytoinnissa aiemmin lisääntynyt hallinnollisen työn määrä. Nyt Espoon kaupunki, kuten Helsinki ja Vantaa, on uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönoton äärellä syksyllä 2019. Rekrytointijärjestelmän vaatimusmäärittelyissä on otettu huomioon anonyymin rekrytoinnin mahdollistaminen.

Rekrytointijärjestelmäprojektin kilpailutus on vielä kesken ja valinta tehdään vuoden 2019 alussa. Espoon kaupunki muuttaa järjestelmäprojektin kehityksen edetessä prosessiaan siten, että osa rekrytoinneista voidaan toteuttaa anonyyminä työn hakuna haastatteluvaiheeseen saakka valtuustoaloitteen mukaisesti. Espoon kaupunki asettaa työnhakijat samalle viivalle ja varmistaa, että päteviä hakijoita kohdellaan rekrytoinnissa mahdollisimman tasapuolisesti.

 

 

Valtuustoaloite espoolaisen alueen, paikan, rakennuksen, kadun tai puiston nimeämiseksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi

21.8.2017

Allekirjoittanut ja 24 muuta kaupunginvaltuutettua esittävät Espoon kaupunginhallitukselle:

Espoon kaupunki aloittaa prosessin espoolaisen alueen, paikan, rakennuksen, kadun tai puiston nimeämiseksi juhlavuoden kunniaksi. Samaan aikaan on tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään, että Espoon Laurinlahteen perustetaan Itsenäisyyden puisto Laurinlahdessa vaikuttaneen senaattori Alexander Frayn muistoksi.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteen johdosta kaupunginhallitus ehdottaa, että Espoon Laurinlahdessa sijaitsevalle puistolle annetaan nimeksi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Kun senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, yksi allekirjoittajista oli pankkiiri, kansanedustaja, senaattori Alexander Frey. Hän lohkoi aikoinaan omistamansa Laurinlahden alueet 99 erilliseksi tontiksi.

Valtuustoaloite hyväksyttiin yksimielisesti ja 4.12.2017 Laurinlahteen annettiin puistonnimi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Puistoalue sijaitsee Laurinlahdensataman, Espoonlahdenrannan ja Villa Larsvikin välissä.

 

Valtuustoaloite Espoon kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta

17.11.2014

Allekirjoittanut ja yksitoista muuta kaupunginvaltuutettua esittävät Espoon kaupunginhallitukselle:

Espoon kaupunki on Sivistystoimen kautta jakanut vuonna 2014 nuorisojärjestöille toiminta-avustusta 414 000 euroa. Tästä 20 200 euroa on jaettu poliittisille nuorisojärjestöille eli yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteeltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen.

Poliittiset nuorisojärjestöt saavat rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, puolueeltaan ja kunnilta. Järjestöillä on myös omaa varainhankintaa. Vuonna 2014 valtio jakoi poliittisille nuorisojärjestöille 2,57 miljoonaa euroa. Jos eri aatesuuntien opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöt otetaan lukuun, summa nousee 4,42 miljoonaan euroon. Kuntien jakaman tuen kokonaismäärästä ei ole tietoa.

Valtion antaman runsaan taloudellisen tuen kautta voidaan tukea myös poliittisten nuorisojärjestöjen paikallis- ja piirityötä. Kunnan tehtävä on tukea yleisten nuorisojärjestöjen tekemää tärkeää paikallistyötä.

 

Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme seuraavaa:

– Nuorisojärjestöjen avustusta jakavan Sivistystoimen avustusohjesääntöä muutetaan siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteeltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt),

– Sivistystoimen nuorisojärjestöjä koskevat avustusohjesäännöt uudistetaan vuoden 2015 aikana siten, että vuonna 2016 avustuksia ei enää kyseisen kaltaisille yhdistyksille myönnetä,

– Sopimuspohjaisesti avustettavien kyseisten kaltaisten yhdistysten tuki päättyy voimassa olevan sopimuksen umpeuduttua,

– Espoon kaupunki kuitenkin edelleen antaa kyseisten kaltaisten yhdistysten käyttöön vastikkeettomia tiloja esimerkiksi kurssi- tai kokouskäyttöön,

– Espoon nuorisopalvelut jatkaa asianmukaista yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien osalta kyseisten kaltaisten yhdistysten kanssa,

– Sivistystoimi käyttää poliittisten nuorisojärjestöjen tuista säästyvän summan täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan avustamiseen

Kaupunginhallitus vastasi aloitteeseeni, että poliittisten nuorisojärjestöjen tukemista kaupungin varoista jatketaan. Valtuutettu Teemu Lahtinen (ps) kannatti tekemääni esitystä palauttaa aloitteeni uudelleenkäsittelyyn. Hävisimme äänin 65-8.Kaikki muut puolueet haluavat jakaa Espoon kaupungin rahaa poliittisille nuorisojärjestöille.

 

 

Valtuustokysymys Espoon kaupungin rekrytointimenetelmistä

29.4.2013

Allekirjoittanut ja yksitoista muuta valtuutettua kysyvät Espoon kaupunginhallitukselta:

Kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä, että Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden rekrytoinnissa on hakijaa syrjitty hänen etnisen taustansa perusteella. Hakija ei maahanmuuttajapalveluiden mukaan voinut saada hakemaansa työtehtävää riippumatta hakijan pätevyydestä, koska ei ole maahanmuuttaja. Työhakemuksesta tämä ehdoton kriteeri tietystä taustasta oli jätetty maahanmuuttajapalveluiden mukaan tietoisesti pois, koska Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen mukaan ilmoituksessa ei saa mainita kriteerinä hakijoiden ulkomaalaistaustaa.

Kaupunginhallituksen valtuutettu Bymanille ja 13 muulle valtuutetulle 9.4. antamassa vastauksessa todetaan, että ”työpaikkailmoituksessa kerrotaan tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja mitä muita vaatimuksia hakijoilta vaaditaan […] hakemusten perusteella parhaimmat ehdokkaat kutsutaan haastatteluun […] jokaiseen tehtävään valitaan paras, pätevin ja tehtävään soveltuvin hakija”.

 

Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme seuraavaa:

 

– Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoon kaupungin rekrytointiprosessissa syrjitään hakijoita näiden etnisen taustan perusteella,

–  Tietääkö kaupunginhallitus, että miten kauan, laajasti ja keiden valtuutuksella kyseistä rekrytointimenettelyä on harjoitettu,

–  Kokeeko kaupunginhallitus, että on eettisesti oikein jättää kysymättä hakijan taustaa, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena,

–  Onko menettely kaupunginhallituksen käsityksen mukaan lain tai sen hengen mukaista, sekä

– Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä asialle

 

Vastauksessaan valtuustolle ja minulle sekä muille kysymyksen allekirjoittaneille kaupunginhallitus myönsi, että Espoon kaupunki on toiminut rekrytoinnissa epäasiallisesti.